Raportti on riippumaton selvitys Ecorys/Technopolis-konsortiosta, joka voitti tämän tutkimuksen tarjouskilpailun. Sitä käytettiin yhtenä panosmateriaalina Luova Eurooppa -ohjelman 2021–2027 väliarvioinnissa.
Tasapuolisia toimintaedellytyksiä koskevat toimenpiteet on sisällytetty Luova Eurooppa -työohjelman oikeusperustaan menetelmänä, jolla lohkon kaksi tavoitetta – Euroopan audiovisuaalialan kulttuurisen monimuotoisuuden ja kilpailukyvyn lisääminen – olisi saavutettava. Tasapuolisia toimintaedellytyksiä koskevissa toimenpiteissä otetaan huomioon maiden väliset erot audiovisuaalisen sisällön tuotannossa ja jakelussa (erityisesti niiden kielelliset ja maantieteelliset erityispiirteet), jotta voidaan lisätä yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden välillä, joilla on erilaiset audiovisuaaliset valmiudet. Ne ovat järjestelmäkohtaisia, ja vuonna 2021 niitä on tarkistettu ja mukautettu maiden vuosien 2014–2020 ohjelman tuloksellisuuden perusteella.
Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli määrittää keskeiset kansalliset ja alueelliset tukitoimenpiteet, joilla pyritään lisäämään Euroopan audiovisuaalialan valmiuksia, ja tarkastella näiden toimenpiteiden vaikutusta audiovisuaalialan toimijoiden Media-rahoituksen saannin helpottamiseen. Tutkimuksessa arvioitiin myös Media-toimien eurooppalaista lisäarvoa ja ehdotettiin, miten se voitaisiin maksimoida ohjelman jäljellä olevana aikana tasapuolisten toimintaedellytysten edistämiseksi eurooppalaisessa audiovisuaalialan ekosysteemissä.
Tutkimuksessa todettiin, että EU27:n vuotuinen julkinen rahoitus on arviolta 6,7 miljardia euroa vuosina 2021–2023. Tähän sisältyy 3,1 miljardia euroa avustuksista, 2 miljardia euroa verokannustimista ja -alennuksista sekä 1,4 miljardia euroa julkisten yleisradioyhtiöiden investointeihin fiktiivisiin menoihin. Analyysi osoittaa, että avustukset ja tuet kohdennetaan pääasiassa elokuva- ja tv-alalle ja että tuki videopeleille, festivaaleille ja koulutukselle on vähäistä. Lisäksi rahoitus keskittyy voimakkaasti tuotantoon ja kehitykseen, mikä jättää aukkoja jakeluun ja yleisökehitykseen. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukaiset sääntelytoimenpiteet vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä, ja suuren kapasiteetin maat, kuten Ranska ja Tanska, asettavat korkeampia maksuja ja investointivelvoitteita kuin pienen kapasiteetin maat.
Määritettyjen ja kartoitettujen tukitoimenpiteiden kolmijako sekä tilastotietojen ja Media-ohjelman tietojen tarkastelu osoittavat, että yleisesti ottaen julkisen audiovisuaalialan käytettävissä olevan rahoituksen ja Media-ohjelmaan osallistumisen välillä on vahva positiivinen korrelaatio.
Media-ohjelmalla on keskeinen rooli audiovisuaalialan valmiuksien parantamisessa ja tasapuolisten toimintaedellytysten edistämisessä erityisesti paikallisyhteisöjen osalta. Vuosina 2021–2022 Media-ohjelmasta rahoitettiin yli 1 400:aa hanketta, joista oli merkittävää hyötyä paikallisille koordinointikeskuksille koulutuksen, osaamisen parantamisen ja kansainvälistymisen muodossa. Media-ohjelman toimet, mukaan lukien Euroopan liuskekiven kehittäminen ja yhteiskehittäminen, liittyivät työpaikkojen luomiseen, vaikka suurin osa työpaikoista oli tilapäisiä. Vaikka Media-ohjelmalla oli suhteellisen pieni osuus audiovisuaalialan kokonaisrahoituksesta, sen katsottiin vaikuttavan suhteettoman myönteisesti erityisesti osaamisen kehittämiseen, kansainväliseen jakeluun ja halpalentoyhtiöiden markkinoille pääsyyn liittyvien puutteiden korjaamiseen.
Tutkimuksessa suositellaan muun muassa audiovisuaalialan kapasiteetti-indikaattoreiden parantamista ja maaryhmittymien päivittämistä, jotta ne vastaisivat paremmin alakohtaisia tarpeita ja jotta varmistettaisiin tasapuoliset mahdollisuudet saada rahoitusta ja jotta jäsenvaltiot käyttäisivät rakenteellisempia ja muita kansallisesti saatavilla olevia EU:n varoja audiovisuaalimarkkinoidensa kapasiteetin lisäämiseksi erityisesti osaamisen kehittämisen ja digitaalisen innovoinnin osalta.
Lue koko tutkimus.